Eläinten hyvinvointikeskus pääsi helmikuun lopulla vierailulle Suomen Siipikarjaliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Haminan broileritilalle Euraan. Hamina korostaa vastuullisen tuotannon ja eläinten hyvinvoinnin merkitystä tuotannon kannattavuuden ja elinkeinon tulevaisuuden kannalta. Hyvinvointi perustuu hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Vierailun aikana saimme tietopaketin suomalaisen siipikarjatuotannon tilasta ja pääsimme vierailemaan tuotantohallissa. Kokemus tuotantotiloista avasi myös omaa suhdetta tähän salattuun maailmaan, kertoo EHK:n projektitutkija Jaakko Autio.
Suomalainen broilerikasvatus perustuu teurastamovetoiseen sopimustuotantoon, jossa tuottaja pystyy vaikuttamaan vain pieneen osaan omista kustannuksistaan ja tuloistaan. Suomi on broilerin osalta tällä hetkellä 85-prosenttisesti omavarainen. Omavaraisuus laskee kuitenkin noin prosentilla vuodessa. Tuontibroileria käytetään eritysesti elintarviketeollisuudessa sellaisissa yksiköissä, joilla ei ole omaa sopimustuotantoa Suomessa ja jotka eivät halua maksaa kotimaisesta tuotteesta kalliimpaa hintaa.
Broilereiden terveys tärkeä osa hyvinvointia
Suomalaisen broilerituotannon tiukat bioturvakäytänteet ovat pitäneet lintujen tautitilanteen kansainvälisesti hyvin alhaisena. Hyvä terveys onkin tärkein osa eläinten hyvinvointia. Suomalaisissa broilerikasvattamoissa eläimiä ei ole tarpeen rokottaa eikä lääkitä, eikä lintujen nokkia typistetä.
Kaikilla suomalaisilla broileritiloilla on käytössä ”all-in, all-out” -tuotantoperiaate. Tilalle siis tuodaan koko tuotantoerän untuvikot samaan aikaan ja toisaalta kaikki broilerit lähtevät teurastamolle yhtäaikaisesti. Taustalla on eläinten ja ihmisten hyvinvointinäkökulma, erityisesti tautipaineen ja luonnollisesti myös tuotannon taloudellisten riskien hallinta. Saman alueen tilat tyhjentävät tuotantolaitokset samanaikaisesti, jotta tartuntatautitilanteessa mahdollinen leviäminen voidaan katkaista tehokkaasti.
Kunkin tuotantoerän välissä tilat puhdistetaan mäntysuopapohjaisella pesuaineella. Tuotantotilat ovat tyhjillään pesun ja tarvittaessa desinfioinnin jälkeen vähintään kaksi viikkoa. Koska tuotanto perustuu tuotantosopimuksiin, tilat voivat olla joskus tyhjillään pidempäänkin – lihatalon tarpeen mukaan.
Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ottamassa virallisen salmonellanäytteen. Samalla tarkastetaan hygieniakäytänteet, kirjanpito ja tuotantotavat. Viranomaisvalvonta on kuitenkin jatkuvaa teurastamolla, jossa eläinlääkäri tekee vastaanotto- ja kuolemanjälkeiset tarkastukset. Linnuista saadaan tiedot puhtaudesta, höyhenpeitteen kunnosta, jalkapohjien kunnosta, teurashylkäyksistä ja kuljetuskuolemista.
Jalkapohjien kunto on tärkein hyvinvointi-indikaattori, sillä se kertoo tuotannon laadusta. Suomalaisilla tiloilla lintujen jalkojen alla kuivikepehkuna käytetään 99 prosenttisesti turvetta. Turpeessa olevat kävyt, oksat ja pidemmät kuidut ovat hyvää virikemateriaalia ja turvekeot ovat hyvä lintujen kylpypaikka. Tuottajan on huolehdittava siitä, että turvepehku ei kastu eli lämmitys, ilmanvaihto, laitteet ja rehu ovat kunnossa.
Ruokinnan perustana kotimainen rehu
Rehun osuus broilerituotannon kustannuksista on 60–70 prosenttia. Suomalaisilla siipikarjatiloilla rehuna käytetään pääosin kotimaista vehnää ja myös kuorittua kauraa. Haminan tilallakin rehusta noin 80 prosenttia on suomalaista viljaa, josta 20–30 prosenttia kokonaisia vehnänjyviä. Broilereille annetaan kokojyvävehnää 5 päivän iästä lähtien, aluksi viisi prosenttia rehusta. Hamina kertoo ulkomaisesta kiinnostuksesta suomalaiseen rehuun:
”Hollantilaiset ovat käyneet pari vuotta sitten ottamassa Suomesta mallia. He innostuivat kaurasta ja kopioivat reseptiä. Tällä hetkellä hollantilaisissa alan lehdissä puhutaankin ’finnfeedistä’. Siellä onkin miljoonia kanoja ruokittu suomalaisen reseptin mukaisella rehulla.”
Rehusta vain osa on ulkomaista soijaa, jota käytetään siksi, että siinä on broilerin kannalta paras aminohappokoostumus. Toiveena on, että kotimaassa kasvavista härkäpavuista ja herneistä saataisiin siipikarjalle rehua, joka olisi myös eläinten hyvinvoinnin kannalta hyvä.
Tarkalla aikataululla vastuullista teurastusta
Broilerit kerätään teurastamoon enimmäkseen koneellisesti. Koneellista keruuta on kehitetty eläinten hyvinvointia silmälläpitäen ja keruun tuloksia seurataan. Teurastusprosessi on rakennettu tarkan teurastamon laatiman minuuttiaikataulun varaan.
Broilerit tainnutetaan Suomessa pääosin hiilidioksidilla. Tainnutus tapahtuu korkeintaan kahden tunnin sisällä lintujen saavuttua teurastamolle. Tuottajana Hamina seuraa tarkasti sitä, montako prosenttia tilalle untuvikkoina tulleista linnuista päätyy teurastamolta kuluttajille. Mitä lähempänä sataa prosenttia tuo luku on, sitä enemmän se kertoo tuotantoprosessin onnistumisesta ja eläinten hyvinvoinnista. Luku on hyvä, kun se ylittää 97 prosenttia. Suomessa broilereiden teurastusikä vaihtelee 30 ja 39 vuorokauden välillä. Haminan tilan broilerit teurastetaan 37–38 vuorokauden ikäisinä.
Broilerihallissa kisaillaan
Kun astuu tuotantohalliin, jossa on 30 000 kahden viikon ikäistä, vielä osittain vaaleankeltaisen tipu-untuvan verhoamaa broileria, ajatus massatuotannosta hirvittää. Tavallisessa tuotannossa olevan broilerin elämästä on jo tuossa vaiheessa takana lähes puolet. Kun kohtaa nämä vireät, leikkisät, puuhastelevat ja turvekylvyistä nauttivat kananpojat, huomaa kuitenkin, että ainakin kaksiviikkoisina niiden elämä on täynnä toimintaa. Linnut vaikuttavat hyvinvoivilta.
Vaikka broilereiden elämän tarkoituksena on lihantuotanto, tuotantotiloissa huomaa ajattelevansa jopa sitä, että näiden lintujen olo on osittain turvatumpaakin kuin luonnossa elävien villien lintujen. Lintujen mahdollisuudet lajinmukaiseen käyttäytymiseen rajoittuvat toki ihmisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Petoja hallissa ei ole, Suomessa lintujen terveys on hyvä ja kärsivät eläimet lopetetaan.
Eläinten hyvinvointi ja sen parantaminen broilerituotannossa tarkoittaa vastuullisuutta kaikissa tuotantovaiheissa. Tuottajan on vietettävä aikaa lintujen seurassa, jotta hyvä hoito ja ruokinta sekä säännöllinen seuranta tuovat hyvinvointia linnuille halliin. Haminan tila on myös sitoutunut eläinten hyvinvointikorvauksen mukaisiin toimenpiteisiin tuotannossa. Hamina pohtii:
”Ongelmana on, että ihmiset mieltävät meidän alan epäeettiseksi. Olen itse ihmetellyt tätä mainetta. Me ei lääkitä eikä tehdä toimenpiteitä. Linnuilla on vapaus liikkua. Niillä on aina vettä, ruokaa ja ruokinta on optimoitu. Ne nukkuvat säännöllisesti ja nyt niillä on lelujakin.”
Kuluttajien odotukset samankokoisista rintafileistä ja siitä, että kakkuvatkaimet voi nuolla turvallisesti, ohjaavat myös siipikarjantuotantoa. Vierailu tilalla ajoittui varmasti hyvään vaiheeseen broilerin elämässä. Tuotantotiloissa tuoksui vielä tuore turve ja kaksiviikkoisilla, puoliksi untuvaisilla kanoilla oli vielä runsaasti tilaa kilpasille ja turvekasat olivat pehmeitä kylpypaikkoja.
Teksti: Jaakko Autio. Teksti perustuu Hanna Haminan haastatteluun 23.2.2016.