Takaisin

Antibiootittomuus ei ole broilerien hyvinvoinnin tae

Broilerit hallissa

Ovatko suomalaiset broilerit terveitä ja hyvinvoivia, kun niiden hoidossa ei käytetä lainkaan antibiootteja? Miten voivat syötävien broilereiden vanhemmat, eli emot ja kukot? Miten broilerien munia ja untuvikkoja käsitellään hautomoissa, ja mitkä asiat vaikuttavat niiden hyvinvointiin? Broilerilintujen hyvinvointi herätti kysymyksiä tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta kuuli asiantuntijoita ja keskusteli sekä syötävien eli tuotantopolven broilerien että vanhempaispolven lintujen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.  

Broilerin ruotsalaiset isovanhemmat

Syötävien broilereiden emot ja isät eli vanhempaispolven broilerit elävät suomalaisissa emokanaloissa. Näiden vanhemmat eli niin sanottu isovanhempaispolvi elää Ruotsissa, jossa pidetään käytännössä kaikki Pohjoismaissa kasvatettavien tuotantopolven broilereiden isovanhemmat.

Vanhempaispolven emokanojen munista kuoriutuvat ne broilerit, jotka päätyvät ruokalautasillemme. Emokanaloissa on myös siitoskukkoja, jotka astuvat emokanat. Broileriemokanaloissa ja hautomoissa valvotaan elintarvikehygieniaa, mutta erillistä eläinten hyvinvoinnin viranomaisvalvontaa niissä ei tehdä. Broileriemojen hyvinvointia valvotaan ainoastaan teurastamoilla, joille emotkin lopulta päätyvät.

Tulevaisuudessa broileriemokanaloita olisi hyvä tarkastaa myös lintujen hyvinvoinnin näkökulmasta, neuvottelukunta totesi. Hautomoissa voitaisiin valvoa untuvikkojen käsittelyä, lopetusmenetelmiä sekä kuoriutumattomien untuvikkojen (eli munien) käsittelyä ja lopetusta, esitti neuvottelukunnan kokouksessa asiantuntijana vieraillut tutkija Eija Kaukonen Helsingin yliopistosta.

Olosuhteet ratkaisevia untuvikkojen selviytymiselle

Syötäväksi kasvatettavat broileriuntuvikot haudotaan erillisissä hautomoissa haudontalaitteissa; emot eivät siis itse haudo munia. Hautomakoneissa munat pidetään sikiönkehityksen ajan, noin 18 vuorokautta. Haudonnan onnistumisen kannalta erityisen tärkeää on haudottavien munien käännön onnistuminen, sopiva lämpötila ja toimiva ilmanvaihto.

Haudonnan jälkeen munat siirretään tarkoitusta varten suunniteltuun kuorijaan, jossa untuvikot kuoriutuvat. Tasaiset olosuhteet kuorijassa edistävät untuvikkojen selviytymistä ensimmäisinä päivinä. Mitä nopeammin kuoriutuminen sujuu, sitä parempi: nopeasti kuoriutunut untuvikko ehtii kuivua kuoriutujassa, kun taas hitaammin kuoriutuva voi jäädä märäksi.

Untuvikkoja on käsiteltävä hellästi. Kuoriutuneet untuvikot lajitellaan ja viedään varastoon, huonokuntoiset karsitaan pois. Jos varastossa on liian kuumaa tai ilma kiertää huonosti, untuvikkojen vastustuskyky heikkenee. Varastosta untuvikot kuljetetaan tuotantotilalle. Joillakin broilerikasvatustiloilla untuvikot kuoriutuvat suoraan kasvatushalliin, jolloin ne kuljetetaan sinne munina eikä untuvikkoina.

Tuottajalla suuri vaikutus lintujen hyvinvointiin

Tuotantotilan olosuhteet ja hoito vaikuttavat luonnollisesti lintujen hyvinvointiin. Tuotantopolven broilerit elävät noin viiden viikon elämän ennen kuljetusta teurastamolle. Ensimmäinen kasvatushallissa vietetty viikko on herkintä aikaa untuvikon elämän kannalta. Emojen terveys vaikuttaa untuvikkojen menestymiseen, ja broileriemoja rokotetaankin tiettyjä tauteja vastaan.

Kohonneen untuvikkokuolleisuuden syitä ovat esimerkiksi kolibakteerien aiheuttamat tulehdukset sekä jalka- ja sydänongelmat. Kolibakteeritulehduksen alkuperä voi olla emoparvesta tai hautomosta peräisin: hautomossa voi olla ongelmia hygienian kanssa, tai broileriemot ovat saattaneet munia pesän sijasta lattialle. Joskus kolibakteeritulehdusten syy löytyy kasvatustilan olosuhteista tai kuljetuksesta. Tuottajan vaikutus broilereiden hyvinvointiin on suuri jo olosuhteiden hallinnankin kautta.

Emolintujen jalkapohjat syytä syynätä

Suomessa tuotantopolven broilereiden jalkapohjien kuntoa seurataan teurastamoilla lihantarkastuksen yhteydessä. Jalkapohjaseurannan tulokset julkaistaan Eläinten terveys ETT ry:n sivuilla. Jalkapohjien kunto on kehittynyt hyvään suuntaan seurantavuosien aikana.

Jalkapohjaseuranta ei kuitenkaan yksin riitä broilerin hyvinvoinnin mittariksi. Broilereiden kintereissä esimerkiksi esiintyy kinnerpalamia, joita ei jalkapohjaseurannassa huomioida. Lintuja tilalta kerättäessä, lastauksessa, teuraskuljetuksessa ja teurastuksen aikana linnuille voi aiheutua siipivaurioita, murtumia ja nivelten sijoiltaanmenoja, joiden yleisyys on noin 3–5 % parvea kohti.

ELT Eija Kaukonen selvitti väitöskirjassaan tuotantopolven broilereiden ja broileriemojen jalkapohjien terveyttä. Muninnan loppuvaiheessa broileriemojen jalkapohjissa havaittiin vakavia muutoksia, kuten haavaumia. Syvät vauriot jalkapohjissa ovat linnuille kivuliaita. Vauriot aiheuttavat linnuille ontumista sekä heikentävät niiden kasvua ja hedelmällisyyttä. Broilereilla on jalkapohjissaan kipureseptoreita. Kun broilereita lääkitään kipulääkkein, niiden kävelykyky paranee, ne käyttäytyvät lajinmukaisesti monipuolisemmin ja seisovat enemmän. Neuvottelukunta totesi, että broileriemojen ja siitoskukkojen terveyttä, erityisesti jalkapohjien kuntoa, tulisi pyrkiä parantamaan.

Antibiooteista luopuminen ei ole hyvinvoinnin tae

Vuodesta 2010 lähtien broileriparvia ei ole Suomessa lääkitty antibiooteilla. Antibiootit eivät tehoa kaikkiin broilereiden sairauksiin, eikä niitä tällaisissa tapauksissa kannata käyttää. Antibioottiresistenssin kehittyminen on painava syy jättää mikrobilääkkeet käyttämättä broilerituotannossa, sillä resistenssi on uhka myös ihmisen terveydelle.

Antibiootittomuus broilerien kasvatuksessa ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ongelmia olisi. Esimerkiksi jalkaviat ovat harvoin bakteeriperäisiä, joten niitä ei hoideta antibiooteilla. Tyypillisissä broilerien terveysongelmissa, kuten akuuteissa sydänvioissa tai vesipöhössä, ei myöskään käytetä hoitona antibioottia.

Broilerituotannon vitsauksena niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla on Avian Pathogenic Escherichia coli -bakteeri eli APEC, joka voi infektioksi äityessään nostaa lintujen kasvatusaikaisen kuolleisuuden jopa 20 prosenttiin. Kolibakteeritulehduksia ei meillä hoideta antibiootein. Antibioottien käyttämättömyys ei siis tarkoita, ettei linnuilla olisi lainkaan sairauksia ja niistä aiheutuvia hyvinvointihaittoja. Tautitilanteen osalta broilereiden terveys Suomessa on kuitenkin maailmanlaajuisesti erinomainen. Sen sijaan meilläkin on olosuhteisiin ja hoitoon liittyviä hyvinvointiongelmia, joista kielii esimerkiksi broileriemojen jalkapohjien huono kunto.

Ruokapöytiimme kasvatetaan vuosittain kymmeniä miljoonia broilereita. Vuonna 2017 Suomessa teurastettiin 71 miljoonaa broilerilintua. Kasvatusaikainen kuolleisuus eli poistuma on 3,5–4 %. Kasvatusaikana kuolee vuosittain pari miljoonaa lintua, joiden kuolinsyitä ei yleensä tilastoida eikä selvitetä.

Lue lisää: Tuottajan ammattitaito ratkaisee broilerien jalkapohjien kunnon

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta toimii maa- ja metsätalousministeriön apuna tuotantoeläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa.