Takaisin

Kalasoppa porisee koe-eläintoiminnassa

seeprakala, eläinkokeet

Kaloilla, kananmunilla ja hyönteisillä tehtävät eläinkokeet sekä kokeiden tekijöiden koulutus olivat keskustelun kuumia perunoita, kun koe-eläinten suojelun neuvottelukunta kokoontui kuluneen talven kokouksiinsa. Oikealta nimeltään tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta (TOKES) päättää ensimmäisen toimikautensa tämän vuoden lopulla ja haluaa kauden päätteeksi nostaa esiin myös koe-eläintoiminnan tuntemattomampia puolia.

Koekalojen kivunlievitystä halutaan parantaa

Kalojen käyttö koe-eläiminä yleistyy: Suomessa käytetään eläinkokeissa vuosittain tuhansia seeprakaloja ja muiden kalalajien yksilöitä. Neuvottelukunta totesi, että Euroopan tasolla kalojen koekäyttö on jo niin runsasta, että kaloista ja niiden pitovaatimuksista olisi säädettävä tarkemmin koe-eläindirektiivissä. Direktiivin ohjeistusta esimerkiksi seeprakalojen lopettamisesta olisi tarpeen päivittää, mutta päätöstä asiassa etenemisestä ei ole tehty. Koe-eläiminä käytettävien kalojen hoitoon saadaan kuitenkin lähitulevaisuudessa uusia toimintaohjeita, sillä eurooppalainen koe-eläintoiminnan ja -tieteen yhdistys FELASA laatii parhaillaan ohjeistusta aiheesta.

EU-komissio on tiedustellut jäsenmailta, millaisiin teemoihin koe-eläinten käytössä olisi tarpeen puuttua. Neuvottelukunta päätti esittää, että komissio ottaisi syyniinsä eläinkokeissa käytettävien kalojen kivunlievityksen.

Kananmuna on eläinkokeessa lainsuojaton

Neuvottelukunnan kokouksissa nostettiin esiin myös toinen koe-eläindirektiivin väliinputoaja, kananmunat. Munia sikiöineen voidaan käyttää koe-eläintoiminnassa valjastamalla lähellä kuoriutumista oleva kanan sikiö elatusalustaksi ja ruskuaispussin kalvo alustaksi halutun kudoksen kasvattamiseen. Menetelmää on käytetty Suomessakin, mutta ainoastaan sikiönkehityksen kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Viimeisellä kolmanneksella sikiö pystyy jo tuntemaan, eikä sitä tule silloin altistaa kivulle.

Viimeisen kolmanneksenkin aikana eläinkokeita voi kanansikiöllä tehdä, koska kananmunat eivät kuulu koe-eläindirektiivin piiriin. Neuvottelukunnan mielestä toiminta on epäeettistä, eikä EU-lainsäädäntö ole ajantasainen eikä tarkoituksenmukainen kanansikiöiden suojelun kannalta. Eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt ovat pitäneet aihetta esillä jo vuosikymmeniä, mutta muutosta ei tiettävästi ole vieläkään luvassa.

Neuvottelukunta pohti omalta osaltaan mahdollisuutta ohjeistaa tutkijoita, minkä ikäisellä alkiolla tai sikiöllä eläinkokeita voidaan tehdä.

Hyvinvointia hyönteisillekin

Kolmas keskustelua herättänyt aihe kokouksissa oli hyönteiset ja niiden mahdollinen kyky tuntea kipua. Neuvottelukunta joutui pohtimaan, pitäisikö sen ottaa asiakseen hyönteisten hyvinvointi ja kivuntunto eläinkokeiden yhteydessä. Keskustelussa esitettiin kantoja sekä puolesta että vastaan.

Neuvottelukunnan tehtävänä on nostaa keskusteluun eläinkokeissa käytettävien eläinten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, joten myös hyönteisten hyvinvoinnin katsottiin kuuluvan asialistalle. Toisaalta epäiltiin, kuuluuko hyönteiskeskustelu ylipäätään koe-eläinneuvottelukunnalle, kun aihetta voisivat käsitellä myös tuotantoeläinten tai seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat. Koe-eläinten käyttöä käsittelevällä neuvottelukunnalla katsottiin kuitenkin olevan kompetenssia tarkastella hyönteisten hyvinvointia koe-eläinnäkökulmasta, pitää aihetta esillä ja ottaa tarvittaessa kantaakin.

3R-koulutusta luvassa tutkijoille

Neuvottelukunnan 3R-työryhmä on kartoittanut kiinnostusta ja tarvetta eläinkokeiden vähentämiseen ja korvaamiseen muilla malleilla sekä kokeissa käytettävien eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Kuluvan vuoden aikana TOKES järjestää koulutusta muun muassa eläimiä käyttävän tutkimuksen eettisistä perusteista sekä solu- ja kudosmallien ja tietokonemallintamisen hyödyntämisestä eläinkokeiden sijaan. Työryhmän kaavaileman kansallisen 3R-konsortion tehtävänä olisi alueen asiantuntemus, tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen, koulutus, tiedon tuottaminen ja 3R-menetelmien edistäminen.

Suunta parempaan päin

Koe-eläintoimijoiden eläinsuojeluvalvonnan tulokset vuodelta 2017 osalta kertovat, että koe-eläintoimijoille annettujen huomautusten määrä on puolittunut siitä, kun nykyinen lainsäädäntö tuli voimaan 2013. Täysin kunnossa olevien toimijoiden määrä on lisääntynyt, mikä on ilahduttava suunta koe-eläintoiminnan kentällä.

 

Lue lisää 3R-toiminnasta: Vähemmän, inhimillisemmin tai kokonaan korvaten