Takaisin

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista sekä kieltäisi että sallisi

Kauan odotettu eläinsuojelulain uudistuksen toteutuminen häämöttää näköpiirissä. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotustilaisuudessa Säätytalolla 7.6. keskusteltiin lakiluonnoksen sisällöstä: mitä lakiin on tulossa, mitä ei, ja mitä uusi hyvinvointilaki tarkoittaa eläinten hyvinvoinnin kannalta?

Suojelulaista hyvinvointilaiksi

Lain uudistamisen tavoitteena on paitsi saattaa eläinsuojelulaki perustuslain vaatimusten mukaiseksi, myös selkeyttää eläinsuojelua koskevaa sääntelyä. Tärkeitä syitä ovat niin ikään EU-lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen ja valvonnan tehostaminen. Uuden lain tausta-ajatuksena on siirtyminen aiemmasta suojelukeskeisestä näkökulmasta eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Lain avulla eläimiä myös suojellaan edelleen niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta ja pyritään lisäämään eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua.

Ei mainintaa eläinten itseisarvosta lakitekstiin – tilanne eläinten kunnioitus

Keskustelua eläinten itseisarvon kirjaamisesta lakiin on käyty muiden maiden innoittamana meilläkin ja vuosia, mutta lakitekstiin itseisarvokirjausta ei ministeriön mukaan tulisi. Itseisarvoon tultaneen viittaamaan hallituksen esitykseen sisältyvissä perusteluissa, mutta lakitekstissä puhutaan eläinten kunnioittamisesta ja hyvästä kohtelusta.

Hyvinvointia ei saa tarpeettomasti vaarantaa

Tarpeettoman kivun ja kärsimyksen aiheuttaminen pysyisi edelleen kiellettynä. Eläinten hyvinvoinnin tarpeeton vaarantaminen, jollaiseksi voidaan katsoa esimerkiksi koirien hyvinvoinnille haitallinen ulkonäköjalostus tai kohtuuttomien riskien ottaminen eläinkilpailuissa, kiellettäisiin uudessa laissa. Eläinten tulee saada tyydyttää tietyt olennaiset käyttäytymistarpeensa, kuten liikkumisen, levon, syömisen ja sosiaalisten suhteiden hoitamisen tarve. Se, mitä tällä muotoilulla käytännössä tarkoitetaan, käynee ilmi myöhemmin alemmanasteisten säädösten avaamisen myötä.

Parsinavetat saisivat jatkaa

Lehmiä ja hiehoja saisi jatkossakin pitää parsinavetoissa ja uuden parsinavetan saisi edelleen rakentaa, mutta valtion investointitukea siihen tai vanhan laajentamiseen ei heruisi. Parsinavettojen katsotaan tulevan joka tapauksessa tiensä päähän lähiaikoina nykyisen rakennekehityksen myötä.

Uusi laki ei velvoittaisi tuottajia ulkoiluttamaan parsinavettojen lehmiä ja hiehoja normaalin laidunkauden ulkopuolella. Kun eläimen liikkumista rajoitetaan, liikkumisen tarve patoutuu – naudoilla tutkitusti muutamassa vuorokaudessa. Tältä osin parsinavettojen lehmien hyvinvointiin ei siis olisi tulossa parannusta.

Tiineet emakot jatkossa ryhmissä, porsivat häkeissä

Emakoita saa nykyään pitää häkissä noin puolet niiden tuotantokierrosta: ensin neljä viikkoa tiineytyshäkissä, sen jälkeen lopputiineyden ajan (10 vk) ryhmässä muiden emakoiden kanssa, sitten taas 4-5 viikkoa porsimishäkissä. Uusi laki kieltäisi emakoiden pidon tiineytyshäkeissä, mutta sallisi porsimishäkkien käytön. Molemmat häkit rajoittavat olennaisesti emakoiden liikkumista ja muuta käyttäytymistä.

Tiineytyksen aikaisen häkissä pidon on katsottu antavan emakolle rauhan herkkänä alkutiineyden aikana, ja porsimishäkkien käyttöä on perusteltu muun muassa porsaiden paremmalla selviytymisellä, kun emakko ei vahingossa tallo niitä alleen. Tiineytyshäkeistä luopuminen edistää emakoiden hyvinvointia, kunhan olosuhteet ryhmässä järjestetään sopiviksi ja emakkoryhmä pidetään vakaana. Porsimishäkeistä luopuminen taas edellyttäisi elinkeinolta suuria investointeja tai valtion vastaantuloa muun muassa aiempaa isompien porsimiskarsinoiden rakennuskustannusten kattamiseksi, mitä ei ole katsottu realistiseksi vaihtoehdoksi. Tutkimusta aiheesta tarvittaisiin lisää, ja myös elinkeinolla itsellään on mahdollisuus ryhtyä omiin toimiin porsimishäkeistä luopumiseksi.

Jatkuva vedensaanti eläimille ei ole itsestäänselvyys

Juomavesi ja sen jatkuva saanti ovat eläinten hyvinvoinnin ja useilla lajeilla myös tuotantoeläinten tuotoksen kannalta olennaisen tärkeitä hyvinvointitekijöitä. Jatkuvan vedensaannin kanssa on ongelmia esimerkiksi vasikoiden iglukasvatuksessa sekä joillakin turkistiloilla kettujen kasvatuksessa. Lisäruokinnassa oleville tarhatuilla poroilla ei myöskään aina ole sulaa juomavettä saatavilla. Nykyinen laki ei sitä näissä tapauksissa edellytä, eikä sitä tultaisi vaatimaan uudessakaan laissa. Riittävä vedensaanti on lain mukaan kuitenkin turvattava, ja sen käytännön toteutukseen otettaisiin kantaa asetustasolla.

Kivuliaissa toimenpiteissä eläimen kipua täytyisi lievittää

Kotieläintuotannossa tiettyjen kivuliaiden toimenpiteiden, kuten pikkuvasikoiden nupoutuksen ja pikkuporsaiden kastroinnin suorittaminen on sallittua ilman kivunlievitystä. Asenteet nautojen kokeman nupoutuskivun hoitoa kohtaan ovat viime aikoina kypsyneet niin, että yhä useampi tuottaja kutsuu eläinlääkärin nupouttamaan vasikat, jolloin toimenpiteen yhteydessä vasikka rauhoitetaan ja sille annetaan paikallispuudute ja kipulääkitys. Myös porsaiden kastroinnissa on jo tavallista antaa porsaille leikkauksen jälkikipua helpottava kipulääkitys, vaikkei se puudutusta korvaakaan.

Uudessa laissa leikkauksen tai muun kipua tai kärsimystä aiheuttava toimenpiteen katsottaisiin olevan sallittu vain, jos se on eläimen hyvinvoinnin kannalta tarpeen – tietyin poikkeuksin. Kivunlievitys toimenpiteissä tulisi pakolliseksi. Erikseen kiellettäisiin sellaiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on eläimen ulkonäön tai käyttäytymisen muuttaminen. Tarvittavasta kivunlievityksestä ja toimenpiteen tekijästä tullaan säätämään asetustasolla. Eläimen kannalta olennaista ei kuitenkaan ole se, kuka kipulääkkeen antaa, vaan se, ettei kipua tarvitsisi lainkaan tuntea. Kastroitava porsas kärsii leikkaushetkellä edelleen, vaikka saakin kipulääkettä.

Uudistus vaatinut usean vuoden työn

Eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu vuodesta 2010 lähtien useiden ryhmien työnä ja virkamiesvalmisteluna. Nyt esitelty lakiluonnos lähtee ensi syksynä lausuntokierrokselle ja kevään 2018 aikana eduskuntakäsittelyyn. Voimaan lain on tarkoitus tulla vuonna 2019.

Lakivalmistelun tarpeisiin on tehty useita asiantuntijaselvityksiä ja kyselyitä. Ministeriön pyynnöstä on selvitetty muun muassa nautojen parressa pidon hyvinvointivaikutuksia, tiineytys- ja porsimishäkkien vaikutusta emakoiden hyvinvointiin, sekä koirien ja kissojen pakollisen merkinnän ja rekisteröinnin mahdollisuuksia. Myös tuotanto- sekä seura- ja harrastuseläinten olennaiset käyttäytymistarpeet on listattu.

***

Uusi lakiluonnos pitää eläinten hyvinvoinnin kannalta sisällään sekä tervetulleita uudistuksia että pettymyksiä. Lausuntokierroksen vaikutus, lain tulkinta ja alemmanasteisten säädösten sisältö ja muotoilu ratkaisevat, miten eläinten hyvinvointia pystytään jatkossa lainsäädännön keinoin edistämään.