Takaisin

Suomesta ja Ruotsista mallia EU-maille hännällisten sikojen kasvatuksessa

Hännänpurenta on yleinen tuotantosikojen hyvinvointia heikentävä häiriökäyttäytymisen muoto. Stressaantunut sika voi purra karsinatoverinsa häntää. Purtu häntä on kivulias, tulehtuu herkästi ja aiheuttaa tulehduksia muuallakin kehossa sekä hidastaa kasvua. Sian ympäristöön ja hoitoon liittyvät stressitekijät kuten tilanpuute, ruokinnan ongelmat tai tutkimis- ja tonkimismateriaalin puute voivat saada aikaan hännänpurennan alkamisen. Hännänpurenta aiheuttaa myös taloudellisia tappioita kuolleisuuden, eläinten poistojen, teurastappioiden ja sairauskulujen muodossa. Hännänpurenta liittyy yleensä sian heikentyneeseen terveydentilaan.

Hännänpurentaa voidaan ajatella ennaltaehkäistävän katkaisemalla sioilta hännät, mutta rutiininomainen häntientypistys on EU-direktiivin nojalla kielletty. Kieltoa kuitenkin rikotaan EU-jäsenmaissa yleisesti sillä perusteella, että lain edellyttämät kaikki muut keinot katsotaan jo käytetyn. Suomessa ja Ruotsissa sikojen häntiä ei rutiininomaisesti katkaista. Myös Norjassa ja Sveitsissä siat saavat pitää häntänsä.

Hännät katkaistaan yleensä muutaman päivän ikäisiltä porsailta. Toimenpide aiheuttaa porsaalle kipua, mutta kivunlievitystä ei yleensä anneta. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n vuonna 2007 julkaiseman raportin arvion mukaan 30–70 %:lla eurooppalaisista sikatiloista on jonkinasteinen hännänpurentaongelma, ja tilakohtaisesti 1-5 %:lla sioista on vaurioitunut häntä.

Komissio panostaa hännäntypistyksen lopettamiseen

EU-komissio pyrkii parantamaan ja yhtenäistämään sikojen suojelun direktiivin määräysten toteutumista jäsenmaissa. Komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastosta ja 14:n EU-maan edustajista koostuva sika-alan asiantuntijaryhmä tutustui viime vuonna Suomessa, Ruotsissa ja Sveitsissä hyviin käytäntöihin sikatuotannossa, jossa sika saa pitää häntänsä.

Vierailulla ryhmä sai tietoa ja käytännön ratkaisuesimerkkejä siihen, miten sikoja kasvatetaan kajoamatta niiden häntiin. Ennakkokäsitykset myös muuttuivat lähtöoletuksesta, ettei sikoja voisi kasvattaa häntineen. Vierailijat päätyivät lopulta käsitykseen, että hännänkatkaisu vain peittää sikojen hyvinvointiongelmat alleen. Sikojen kasvattaminen häntineen vaatii eläinten stressin vähentämistä, jotta hännänpurentaan johtavia syitä voidaan vähentää.

Hännänpurennan ehkäisy on monen tekijän summa

Hännänpurennan ennaltaehkäisyssä on paneuduttava tonkimis- ja tutkimusmateriaalin käyttöön, rehun laatuun, määrään ja saatavuuteen, hyvään sikalailman laatuun, eläinten välisen resurssikilpailun vähentämiseen ja eläinten hyvään terveyteen. Sikojen hoitajalta edellytetään lisäksi pikaista puuttumista tilanteeseen heti hännänpurennan alkaessa. Eläinten tarkkailuun on varattava aikaa. Toisten sikojen häntiä pureva sika on tunnistettava ja otettava erilleen mahdollisimman nopeasti, jotta hännänpurenta ei pääse yleistymään. Hännänpurijan erottamiseen toisista vaaditaan luonnollisesti karsinatilaa.

Hyvinvointistandardien ylläpito vaatii tukea

Sikojen hyvinvoinnin ylläpito edellyttää, että viljelijät saavat jatkuvasti tukea esimerkiksi neuvontaorganisaatioilta ja eläinlääkäreiltä sekä rahoitusta julkisista eläinten hyvinvointiohjelmista. Suomen sikatiloista valtaosa kuuluu sikojen terveysluokitusrekisteri Sikavaan. Sikava edellyttää terveydenhuoltosopimuksen tekoa eläinlääkärin kanssa, jolloin eläinlääkäri käy terveydenhuoltokäynnillä sopimussikalassa useita kertoja vuodessa. Suomessa sikatuottaja voi myös saada eläinten hyvinvointikorvausta virikkeiden antamisesta sekä sairas- ja hoitokarsinoiden järjestämisestä sioille.

Hännällisten sikojen kasvattaminen yleistymässä

Saksa, Tanska, Ranska ja Hollanti sisällyttävät vierailuilla saamaansa oppia omiin sikojen hyvinvointiohjelmiinsa, joissa tavoitellaan sikojen hännän rutiininomaisesta katkaisemisesta luopumista. Irlanti suunnittelee sikatuottajille riskienhallinnan valvontaa hännänpurennan ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi viisi jäsenmaata luottaa koulutuksen voimaan hännänkatkaisun lopettamisessa ja hännänpurennan ennaltaehkäisyssä.

Suomi näyttää Ruotsin ohella muulle Euroopalle mallia hännällisten sikojen kasvatuksessa. Meillä tehdään myös vaikuttavaa hännänpurennan syihin ja ehkäisyyn paneutuvaa sikojen hyvinvointitutkimusta. Yhteiseurooppalaisessa FareWellDock-tutkimushankkeessa selvitettiin hännänpurentaan ja -typistykseen liittyviä ongelmia sekä sitä, miten riskitekijöitä hallitaan tehokkaasti hännänpurennan ehkäisyssä. Tutkimushanketta johti Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuksen professori Anna Valros.

Tukko olkea puolittaa purennan

Hankkeen tulosten mukaan oljen antaminen tutkimis- ja tonkimismateriaaliksi lisää sikojen kasvua sekä vähentää vatsahaavojen esiintymistä ja hännänpurentaa. Tanskassa tehdyssä kokeessa 150 g eli noin 1,5-2-litraa olkea sikaa kohden päivässä sai aikaan hännänpurennan puolittumisen, kun verrokkiryhmän siat eivät saaneet olkea ollenkaan. Sikalassa hännänpurennan ehkäisemiseksi tarvittavan tonkimismateriaalin määrää voi arvioida puhtaan tonkimismateriaalin määrällä, sikojen käyttäytymistä seuraamalla sekä sikojen häntä ja korvavaurioita laskemalla.

 

Lue lisää:

Vierailuista laaditun raportin tiivistelmä

FareWellDock -hankkeen kotisivut