Takaisin

Jatkuva vedensaanti on hyvinvoinnin perusedellytys

Juominen ja syöminen ovat jokaisen eläimen perustarpeita. Puhtaan juomaveden saanti ja sopiva määrä oikeanlaista ravintoa ovat hyvinvoinnin edellytyksiä, ja puutteet niissä näkyvät hyvinvoinnin heikkenemisenä ja esimerkiksi tuotantoeläimillä tuotoksen laskuna. Uuteen eläinten hyvinvointilakiin suunniteltiin kirjattavaksi vaatimus jatkuvasta vedensaannista, mutta nyt lausunnoilla olevan luonnoksen mukaan jatkuvaa vedensaantia ei edellytettäisi.

Sopiva vedensaanti toteutuu parhaiten, kun vettä on jatkuvasti tarjolla

Eläinten hyvinvoinnin edellytysten arvioinnissa on perinteisesti käytetty apuna ns. Viiden vapauden listaa, jonka ensimmäisen kohdan mukaan eläimellä on oltava vapaus pitkittyneestä janosta ja nälästä. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta taas on määritellyt yhdeksi hyvinvoinnin peruspilariksi eläimen oikeuden hyvään terveyteen ja toimintakykyyn, jonka edellytyksinä ovat muun muassa hyvälaatuinen, puhdas juomavesi ja lajinmukainen, yksilölle sopiva ruokinta ja ravinto.

Vedensaanti on kriittinen tekijä eläimen hyvinvoinnin, terveyden ja tuotoksen kannalta, minkä vuoksi jatkuvan vedensaannin turvaaminen ainakin nisäkkäille ja linnuille olisi järkevää ja eettisesti perusteltua. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ruokinta vaikuttaa eläimen vedentarpeeseen: esimerkiksi teollisella rehulla ruokittujen porojen vedentarve on monikymmenkertainen verrattuna pelkkää jäkälää syöviin poroihin. Eläimet haluavat juoda samalla kun ne syövät: esimerkiksi ponien on todettu juovan vettä eniten juuri ennen syömistä ja sen jälkeen. Laumaeläimet kuten lampaat haluavat juoda yhdessä muiden kanssa. Jos vettä on vapaasti saatavilla, monet eläimet juovat useaan otteeseen päivän mittaan. Vedentarve kasvaa muun muassa ympäristön lämpötilan noustessa, kovan fyysisen rasituksen aikana sekä imetyksen yhteydessä. Pakkasella lumen tai jään syöminen lisää eläimen energiantarvetta, joten esimerkiksi rekikoirille suositellaan silloin tarjottavaksi lämmintä vettä.

Ei jatkuvaa eikä riittävää, vaan sopivaa

Uudessa lakiluonnoksessa edellytetään, että jokaisen eläimen on saatava sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa. Nyt voimassaoleva eläinsuojelulaki edellyttää eläinten riittävän ravinnonsaannin varmistamista, mutta liian vähäisen ruokinnan sijasta ongelmana on usein liiallinen ruokinta. Lemmikkieläinten ylipaino on mittava hyvinvointiongelma, johon liittyy eläimillä samantyyppisiä elintasosairauksia kuin ihmisilläkin. Siten uuteen lakiluonnokseen muotoiltu vaatimus sopivasta ravinnonsaannista on tervetullut parannus.

Jatkuvaa vedensaantia ei luonnoksessa mainita, mutta siitä voitaisiin lain perustelujen mukaan säätää myöhemmin asetuksella. Jatkuvassa vedensaannissa kyse on siitä, että eläimellä on sananmukaisesti vettä saatavilla koko ajan – jatkuva vedensaanti ei siis automaattisesti ja yksinomaan tarkoittaisi juoksevaa vettä. Veden olisi (mieluiten) oltava sulaa, ei jään tai lumen muodossa, ja siksi vettä ja/tai juomakuppeja olisi tarpeen mukaan lämmitettävä. Lakiluonnoksen perusteluissa mainitaan, että (ihmisen hoidossa olevien) eläinten nesteentarve tulisi ensisijaisesti täyttää tarjoamalla eläimille riittävästi sulaa vettä.

Eläinlääkärien toiveena vaatimus jatkuvasta vedensaannista

Jatkuvan vedensaannin merkityksestä keskusteltiin jo lain valmistelun aikana. Muun muassa Suomen Eläinlääkäriliitto toivoi, että lakiin kirjattaisiin vaatimus jatkuvasta vedensaannista eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja valvontaeläinlääkärien työn helpottamiseksi. Nyt valvova viranomainen on vedensaannin suhteen eläintenpitäjän oman sanan varassa, eikä eläimen riittävää vedensaantia ole helppoa arvioida eläimestä päällepäin ennen kuin tilanne on jo silminnähden vakava.

Eläintenpitäjät tietävät, että hyvinvoiva ja tuottoisa eläin tarvitsee vettä vapaasti juotavaksi. Tutkimustiedon ja käytännön puoltaessa vapaata vedensaantia sen kirjaaminen lakiin periaatetasolla olisi luontevaa.

 

Voit antaa lausunnon jatkuvan vedensaannin ja sopivan ruokinnan kirjaamisen tärkeydestä uuteen lakiin osoitteessa lausuntopalvelu.fi. Eläinten ruokintaa ja juottoa käsitellään lakiluonnoksen luvussa Eläinten hoito, 22 §.