Takaisin

Eläinten hyvinvointi edistynyt, mutta paljon on vielä tekemättä

Europarlamentti teetti selvityksen eläimiä koskevan EU-lainsäädännön vaikutuksista. Selvityksen teki tunnettu Cambridgen yliopiston eläinten hyvinvointitieteen emeritusprofessori Donald Broom. Selvityksessä todetaan EU:n yhteisen lainsäädännön tuottaneen paljon edistystä eläinten hyvinvointiin, mutta lisää sääntelyä tarvitaan. Vaikuttavuutta eläinten hyvinvoinnin edistämisessä saataisiin säätämällä paitsi yleinen eläinten hyvinvoinnin puitelaki niin myös suurten yksilömäärien tuotantoeläinlajien hyvinvoinnin edellytyksistä. Tällaisia lajeja ovat muun muassa taimen, lohi ja kani.

Puitelain tärkeys korostuu, kun monien lajien hyvinvointisäädöksiä puuttuu

Broom esittää selvityksessä parhaana vaihtoehtona EU:n yhteistä eläinten hyvinvointilakia (Animal Welfare Law), jota ei kuitenkaan ole näköpiirissä aiempien vuosien suunnitelmista huolimatta. Viime vuosina on korostettu EU-lainsäädännön yhtenäistä ja tehokasta toimeenpanoa, ja tässä on myös onnistuttu, esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin huomioimisessa teurastuksen yhteydessä.

Broom toteaa kuitenkin, että olemassa olevan hyvinvointilainsäädännön toimeenpanon korostaminen ja siihen liittyvät toimet eivät korvaa uutta lainsäädäntöä. Eläinten hyvinvoinnin puitelaki olisi tärkeä senkin vuoksi, että se koskisi kaikkia eläimiä jo ennen kuin tarkempia lajikohtaisia hyvinvointisäädöksiä ehditään tehdä eläinlajeille, joita unionin alueella hyödynnetään suuria määriä ravinnoksi ja lemmikeiksi.

EU-kansalaiset haluavat parempaa eläinten hyvinvointia

Viime vuosina uuden eläinten hyvinvointilainsäädännön tekeminen on siis EU:ssa tyrehtynyt. EU-kansalaisten mielestä ei ole hyväksyttävää, että suurin osa alueen eläimistä on ilman lain suojaa. Vähintään eläinten hyvinvointi ja niiden kyky tuntea tulisi huomioida eri alojen, esimerkiksi kaupan, lainsäädännössä nykyistä paremmin, selvityksessä todetaan.

Kansalaiset ovat yhä tietoisempia eläinten hyvinvointiasioista ja huolestuneempia huonosta eläinten hyvinvoinnin tilasta. Tästä kertovat monet kyselytutkimukset. Kysynnän ja ostopäätösten vaikutus kaupoissa tarjolla oleviin tuotteisiin on myös tiedostettu. Tämä antaa yrityksille mahdollisuuksia saada lisäarvoa sellaisista eläinperäisistä tuotteista, joissa eläinten hyvinvointi on todennetusti tavanomaista parempi.

Maailman mittavin eläinten hyvinvointiongelma broilerien jaloissa

Selvityksen mukaan maailman mittavin eläinten hyvinvointiongelma on broilereiden huonot jalat. Perusteena ongelman laajuudelle on hyvinvoinnin määritelmä: jokaisen eläimen kyky kokea oma hyvinvoinnin tilansa yksilöllisesti. Riski eläimen hyvinvoinnin alenemiselle on sitä suurempi, mitä vakavamman hyvinvointiongelman se eläimelle aiheuttaa (esimerkiksi voimakas kipu, tuska, kärsimys) ja mitä pitempään hyvinvointiongelma kestää. Broilereiksi kutsuttavia nuoria kanoja kasvatetaan yksin Euroopassa syötäväksemme miljardeja lintuyksilöitä vuodessa. Koska broilereiden jalkojen hyvinvointiongelmia ilmenee laajalti, on huonosti voivia yksilöitä paljon.

Broomin mielestä korkeatuottoisten lypsylehmien hyvinvointi on heikentynyt EU-alueella broilereiden jälkeen toiseksi eniten. Samoin kuin broilereiden, lehmienkin hyvinvointia heikentävät jalkaterveyden ongelmat, mutta myös utaretulehdukset ja hedelmällisyyshäiriöt. Lukumääräisesti lypsylehmiä ei ole monia muita eläimiä vastaavia määriä, mutta ongelma on Broomin mukaan laaja. EU:n hyvinvointisäädöksiä aikuisille naudoille ei myöskään ole.

Monilta yleisiltä tuotantoeläimiltä puuttuu EU-tason säätely

Broilereiden, sikojen, vasikoiden ja munivien kanojen suojeluun on EU-alueella yhteiset säädökset. Taimen ja lohi ovat Euroopan kakkonen ja kolmonen ja kani nelonen syötäväksi kasvatetuista eläinlajeista yksilömäärien perusteella. Edellä mainituilta puuttuvat EU-tason hyvinvointisäädökset. Meillä kuitenkin on Suomessa kansallinen säädös, valtioneuvoston asetus viljeltävien kalojen suojelusta, vuodelta 2010.

Tutkittu tieto hyvinvointisäädösten pohjaksi

Elintarviketeollisuus, erilaiset eläinten suojelun järjestöt ja politiikantekijät ovat yhtä mieltä siitä, että EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön pitäisi perustua tutkittuun tietoon. EU-tason eläinten hyvinvointitukimusta tulisi siis tukea jatkossakin aktiivisesti.

Raportti ”Animal Welfare in the European Union”löytyy sivulta www.europarl.europa.eu. Linkki raporttiin myös täällä.

Teksti on julkaistu KMVet-lehden Hyvinvointikolumni-palstalla numerossa 1/2017.