Takaisin

Eläinten hyvinvoinnin edistyminen markkina- ja kuluttajavetoisesti ilahduttaa

Eläinten hyvinvoinnin edistämisen eteen tehtävä pohjoismainen yhteistyö ja – hieman yllättäen – myös maiden välinen kilpailu kulminoituivat lokakuun alussa Kööpenhaminassa pidettyyn kaksiosaiseen seminaariin. Tanskan eläinten hyvinvointikeskus DCAW järjesti seminaarin ensimmäisen päivän ohjelman kuluttajavetoisesta eläinten hyvinvoinnin edistämisestä; toisen päivän ohjelmassa olivat eläinlähtöiset hyvinvoinnin mittarit yhteispohjoismaisen Eläinten hyvinvointikeskusten viestintäkonsortion järjestämänä. Suomalaisittain seminaarin herkkupalaksi kohosi kuitenkin Suomen ja Ruotsin yhteinen rintama sikojen hännäntypistyksen kieltämisessä.

Seminaarin parasta antia oli Saksan ja Tanskan välisen kilpajuoksun seuraaminen sikojen hyvinvoinnin edistämisessä. Kummallakin maalla on olemassa tai suunnitteilla sikojen hyvinvoinnista kertova merkintä, ja kummallakin panokset merkinnän onnistumiseksi ovat suuret.

Sydämet vetoavat tanskalaisiin

Tanskan Mette Kirkeskov Sie esitteli seminaarissa valtiollista Better animal welfare (Bedre dyrvälfärd) -merkintää. Tanskan ympäristö- ja ruokaministeriön hallinnoima merkintäjärjestelmä on suunnattu tanskalaisille kuluttajille, ja valtio on panostanut merkin kehittämiseen huomattavasti: valtion rahaa on käytetty 2,2 miljoonaa euroa.

Merkki syntyi Tanskan hallituksen halusta parantaa sikojen hyvinvointia markkina- ja kuluttajavetoisesti. Luomusikaa pidettiin kalliina verrattuna tavanomaiseen, mutta osan kuluttajista tiedettiin silti haluavan ostaa jotain eläinten hyvinvoinnin kannalta parempaa. Kolmitasoisessa merkinnässä kuluttajalla on mahdollisuus valita, millaista tuotantoa haluaa tukea.

Tanskan merkki edellyttää, että siat pidetään vapaina, ei häkeissä. Hännäntypistystä ei sallita, mikä tarkoittaa sitä, että sioille on tarjottava tavanomaista paremmat olosuhteet hännänpurennan ehkäisemiseksi. Esimerkiksi olkea on tarjottava tutkimis- ja pesänrakennusmateriaaliksi, tilaa on oltava tavanomaista enemmän, ja porsaiden teuraskuljetus saa kestää enintään kahdeksan tuntia. Tuotanto on valvottua. Tuotannon vaatimukset esitellään kuluttajille kaupoissa julisteiden avulla ja lisätietoa tarjotaan verkossa.

Tällä hetkellä 155 tanskalaistuottajaa tuottaa hyvinvointimerkittyä porsaanlihaa. Alustavat myyntiluvut näyttävät Kirkeskovin mukaan hyviltä; ensimmäisen tason eli ”yhden sydämen” tuotteiden myynti on vallannut 7 % sianlihan kotimaan markkinoista. Jouluksi myyntiin on tulossa myös sianlihaa sisältävät sydänmerkkijalosteet, ja ensi vuonna luvassa on hyvinvointimerkittyjä kananmunia ja broileria.

Saksan vastaus Tanskalle: vähän parempaa ja premiumia

Saksalainen Tanja Thiele vastasi esittelemällä Saksan tulevaa hyvinvointimerkkiä. Saksa on vientivetoinen maataloudessa, ja siksi tiukemman sääntelyn pelätään vievän siltä markkinoita Euroopassa ja maailmalla. Saksassa on kuitenkin ajateltu, että vapaaehtoinen hyvinvointimerkintä ei vahingoita markkinoita, mutta tarjoaa kuluttajille vaihtoehdon ja tukee tuottajia ottamaan vaarin markkinatilanteesta, jossa erikoistuneille tuotteille on kysyntää.

Saksassa on parhaillaan suunnitteilla valtion oma eläinten hyvinvointimerkki, johon liittyminen on joka tasolla vapaaehtoista. Mukaan pääsevät halutessaan alkutuottajat, kuljetusala, teurastus ja myynti eli koko elinkeino. Muutkin kuin saksalaiset toimijat voivat hakea oikeutta merkkiin.

Merkintä tulee olemaan kaksitasoinen, ja se kattaa koko tuotannon eläinten syntymästä teurastukseen sisältäen myös tilan managementin ja olosuhteet. Aluksi merkki toteutetaan sikatuotannolle.

Merkkiä käyttävillä tiloilla sioille on annettava lakisääteistä enemmän tilaa, karkearehua, tonkimismahdollisuuksia, tilajaoltaan toimivia, tarkoitukseen suunniteltuja karsinoita, ja sikojen hännäntypistyksestä on luovuttava. Karjuporsaat on kastroitava nukutuksessa, porsaiden imetysaika on tavanomaista pidempi, emakoiden häkissä viettämä aika lyhyempi, ja teuraskuljetukset pidetään lyhyinä. Merkinnän premium-tasolla vaaditaan muun muassa vapaa porsiminen, ulkoilumahdollisuus ja muutenkin pitkälti EU-säädösten luomutuotantoa vastaavat olosuhteet.

Merkinnän toivotaan lisäävän tuottajien motivaatiota panostaa tuotannon ja eläintenpidon eettisyyteen.  Koko tuotantoketjun pitäminen mukana on tärkeää, jotta kustannukset voidaan pitää kurissa ja hyödyntää synergioita muiden maiden vastaavien merkintäjärjestelmien kanssa.

Saksalla pitää merkintähankkeessa kiirettä, koska Tanskan merkin alku markkinoilla on ollut lupaava. Saksan merkki tulee markkinoille parin vuoden päästä, merkin brändäykseen ja markkinointiin aiotaan laittaa reilusti panoksia, ja hinta aiotaan pitää kilpailukykyisenä.

Hännäntypistys ei edistä hyvinvointia

Merkintäjärjestelmistä keskustelun päätteeksi tanskalaisen sikateollisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Christian Fink Hansen esitti näkemyksensä hyvinvoinnin lisäarvosta sianlihan vientimarkkinoilla. Hansen ei pitänyt taloudellisesti mahdollisena tuottaa saparollista, vapaasti porsivaa sikaa, vaan näki hännäntypistyksen eläinten hyvinvoinnin kannalta parempana vaihtoehtona. Suomen ja Ruotsin edustajat tyrmäsivät Hansenin näkemyksen hännäntypistyksestä hyvinvointitoimenpiteenä selkein perusteluin.

Keskustelun päätteeksi pidettiin ex tempore -äänestys mutilaatioiden eli ruumiinosien kirurgisen poistamisen hyväksyttävyydestä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Kysymys kuului, pitäisikö kaikki mutilaatiot kieltää, vaikka siitä mahdollisesti aiheutuisi hetkellistä haittaa eläinten hyvinvoinnille, vai pitäisikö mutilaatiot sallia, jotta haittaa ei tulisi. Pohjoismaiden edustajat äänestivät yhtenä rintamana mutilaatioita vastaan; puolesta äänestäneitä oli suuressa salissa hyvin harvalukuinen joukko.