Takaisin

Eläinten arvoa puitiin yhteiseurooppalaisessa tapaamisessa

Euroopan eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien EuroFAWC-kokous pidettiin tänä vuonna Sveitsin Bernissä. Agendalla olivat eri maiden eläinten hyvinvointilainsäädännöt sekä eläinten hyvinvoinnin koulutus ja opetus. Myös kuulumisia ajankohtaisista eläinten hyvinvointiaiheista vaihdettiin.

Kissojen asemaan muutoksia Itävallassa

Itävallassa eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalla on ollut suuri vaikutus eläinten hyvinvointilainsäädäntöön. Kissojen jalostukselle on annettu uusi määritelmä. Määritelmän mukaan kissa, jolta halutaan jälkeläisiä, on merkittävä mikrosirulla sekä rekisteröitävä. Muut vapaana kulkevat kissat on kastroitava. Itävallassa on nyt myös kiellettyä tatuoida eläimiä ja käsitellä lintujen höyhenpeitettä muodin vuoksi tai kaupallisiin tarkoituksiin. Eläinten myyminen internetin sähköisillä kauppapaikoilla on myös kielletty.

Koirakonfliktit ja ”vaaralliset rodut” puhuttavat

Alankomaiden eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on keskustellut niin kutsutuista vaarallisista koirista, sillä maan puolitoista miljoonaa koiraa aiheuttavat noin 150 onnettomuutta vuodessa. Irlannin neuvottelukunta on käynyt samoja keskusteluja ja todennut, ettei mikään koirarotu sinänsä ole vaarallinen, vaan ongelma on jälleen kerran hihnan ihmisenpuoleisessa päässä. Koirista on keskusteltu myös 11–12 -vuotiaiden lasten kanssa lasten neuvottelukunnan ja eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan tavatessa.

Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat perustettu myös Tŝekkiin ja Ruotsiin

Tŝekissä on toiminut neljä kuukautta ensimmäinen eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, joka on ehtinyt käsittelemään jo pentutehtaita ja turkistarhausta. Minkkifarmeja on Tŝekissä jäljellä yhdeksän, ja parlamentissa keskustellaan turkiseläintuotannon olemassaolosta. Ruotsissa ei tähän mennessä ole ollut lainkaan eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa, mutta sellainen on nyt perusteilla. Naapurimaan neuvottelukunnalta toivotaan aktiivista osallistumista julkiseen keskusteluun eläinten hyvinvoinnista.

Norjan eläineettinen neuvottelukunta on ottanut esiin eläinjalostuksen hyvinvointivaikutukset erityisesti koirien, kalojen ja broilereiden jalostuksessa. Espanjassa taas seuraeläinten vastuullinen omistajuus puhututtaa, sillä Espanjaan sekä tuodaan että sieltä viedään paljon lemmikkieläimiä.

Belgian Flanderissa tapetilla ovat kanojen ja kanien olosuhteet, kissojen jalostus ja eutanasia eläinten talteenottopaikoissa. Belgian Valloniassa puhuttavat hanhenmaksan tuotantotavat.

Iso-Britanniassa neuvottelukunnan keskustelussa on ollut eläinten sairauksien ja hyvinvoinnin yhteys sekä viljelijöiden terveyden ja hyvinvoinnin yhteys eläinten hyvinvointiin (raportti). Eläinten hyvinvoinnin ja kestävän maatalouden yhteyksistä on myös julkaistu raportti. Neuvottelukunta on lausunut vastalauseen maassa yleistyneeseen tapaan ruokkia vasikat vain kerran päivässä.

Yhteiskunta pitää yllä eläinten hyvinvointiopetusta ja koulutusta Itävallassa

Itävallassa lasten eläinten hyvinvointiopetuksen kustantavat terveysministeriö ja opetusministeriö. Opetuksessa herätellään lapsia muun muassa keskustelemaan eläintuotteiden käytöstä suosien paikallista ja luomua. Käytössä on erikseen lapsille, teineille ja aikuisille suunnatut materiaalit, ja myös opettajien koulutusta on tarjolla. Aikuisille suunnatun eläinten hyvinvoinnin koulutusmateriaaleissa on esimerkiksi ohjeet siitä, miten tehdä kissa onnelliseksi. Itävallan konsepti on osoittautunut menestykseksi.

Sveitsin kouluissa toteutettava eläinten hyvinvoinnin opetus tapahtuu eläinsuojelujärjestön ja sponsoreiden yhdessä tuottaman Krax-projektin kautta. Kouluissa käy 15 eläinten hyvinvointiopettajaa, jotka ovat tähän mennessä tehneet 450 kouluvierailua. Kouluille vierailut ovat ilmaisia.

Norjan neuvottelukunta on tehnyt 9-10 -vuotiaille koululaisille kirjan eläinten hyvinvoinnista (Om dyras liv). Kirjan tekemiseen innoitti opetussuunnitelma, jonka mukaan 3-4-luokkalaisten tulee keskustella eläinten hyvinvoinnista. Oppikirjoja ei kuitenkaan ollut, ja opettajien tiedot olivat puutteelliset. Kirjassa käsitellään niin tuotanto- kuin lemmikki- ja villieläimiä ja pohditaan, miten huolehtia eläimistä, sekä selvitetään terminologiaa ja käsitellään eettisiä ongelmia. Kirjaa voi lukea ilmaiseksi netissä, ja sitä myydään kouluille edullisesti.

Tanskassa pohditaan eläinten hyvinvointilain uudistustarpeita

Tanskan eläineettinen neuvottelukunta on tehnyt juhlaraportin 100-vuotiaan eläinsuojelulain kunniaksi. 1950-luvulla Tanskan laki kielsi tarpeettoman kärsimyksen tuottamisen, ja nykyisellä lailla huomioidaan ja suojellaan eläinten tarpeita. Parhaillaan mietitään, tarvitaanko maahan uusi eläinten hyvinvointilaki, ja kenelle eläinten hyvinvointilakia tehdään: lemmikinomistajille, tuotantoeläinteollisuudelle vai eläinsuojelijoille?

Mietinnässä on myös, mitkä eläimet kuuluvat lainsäädännön piiriin ja missä yksilönkehityksen vaiheissa, sekä mitkä eläinten käytön muodot ovat hyväksyttäviä tulevaisuudessa. Eläinten kunnioittaminen on puheenaiheena Tanskankin lakiuudistuksessa: pitäisikö vaatimus kunnioittamisesta kirjata lainsäädäntöön, ja onko eläinten esineellistäminen vastoin kunnioittamista – onko esimerkiksi perhosten keräilyharrastus, jossa perhonen pistetään neulaan ja näytille, eläintä kunnioittavaa, esineellistävää vai molempia?

Tanskan neuvottelukunnan mielestä eläimen kunnioittamista elävänä olentona on painotettava ja mietittävä, kuinka asia käsitellään lainsäädännössä. Lain lähtökohtana pitäisi olla eläinten tarpeet ja käyttäytyminen. Kaikki eläimet kattavan, mutta samalla esimerkiksi tuhoeläimet, hyönteiset, vieraslajit ja geneettisen materiaalin suojelun huomioivan lain uudistaminen ei ole helppo tehtävä.

Entäpä ruuaksi kasvatettavien hyönteisten hyvinvointi?

Innostus kasvattaa ja käyttää hyönteisiä ihmisten ja eläinten ruoaksi on kasvussa, samoin kuin keskustelu hyönteisten hyvinvoinnista ruoantuotannossa. Hyönteisten tuotantoon on vain vähän standardoituja menetelmiä, ja kasvatuksessa onkin edetty yrityksen ja erehdyksen kautta. Hyvät käytännöt halutaan pitää liikesalaisuutena.

Eläintarhoilla on pitkäaikaista kokemusta siitä, miten hyönteisiä kasvatetaan tarhaeläinten ruoaksi. Hyönteisten teurastuskäytännöt vaihtelevat: niitä jäädytetään (mikä ei liene humaanein mahdollinen tapa) tai kuivajäädytetään, jolloin ne kuolevat elimistön kuivumiseen. Hyönteisiä myös syödään elävinä tai paistetaan ja keitetään elävältä. Tämä on mahdollista, sillä EU:n lopetusasetus ei koske hyönteisiä.

Sveitsissä lainsäädäntöä muutetaan niin, että hyönteisiä on pian on mahdollista myydä ja käyttää ruokana. Hyönteisruuan turvallisuuden ja mikrobiologisen laadun kontrollointiin sekä hyönteisten laajamittaisen kasvatuksen vaikutuksiin luonnon monimuotoisuuteen on kiinnitetty huomiota, mutta itse hyönteisten hyvinvoinnista ei lainsäädännön muutoksen yhteydessä juuri ole keskusteltu.

Itseisarvo pakottaa miettimään ihmisen ja eläimen intressejä

Eläimen itseisarvon kunnioittaminen on Sveitsin eläinten hyvinvointilainsäädännön lähtökohta. Eläimen ja ihmisen intressejä eläinten käytön yhteydessä on pyritty vertailemaan painottaen intressien systemaattista, läpinäkyvää ja ymmärrettävää valintaa. Vertailuharjoituksessa ihmisen intressit, kuten talous, terveys ja turvallisuus, asetettiin samaan taulukkoon eläimelle aiheutuneen haitan kanssa. Sen jälkeen intressit ja haitat painotettiin: esimerkiksi nautojen nupouttamisesta on taloudellista hyötyä ihmiselle, sillä sen johdosta eläimiä voidaan pitää tiheämmässä kuin sarvellisia eläimiä, ja nupoutus myös parantaa sekä nautojen omaa että karjanhoitajan työturvallisuutta. Nupoutustoimenpiteestä kuitenkin aiheutuu eläimelle huomattavaa kipua. Lisäksi on otetteva huomioon, että luontaisesti sarvellisen eläimen sarvien alkujen tai jo kasvaneiden sarvien poistaminen muuttaa eläimen ulkonäköä ja käyttäytymistä sekä voi vaikuttaa eläimeen fyysisesti ja psyykkisesti.

—Kokouksen osallistujat totesivat, että kuvattu itseisarvon, intressien ja hyvinvoinnin sekoittaminen on jossain määrin hämmentävää.

EuroFAWC kokoontuu ensi vuonna Iso-Britanniassa

EuroFAWC-konsortio pääsi mukaan vasta perustettuun eläinten hyvinvoinnin eurooppalaiseen neuvottelukuntaan (EU Platform on Animal Welfare). Puheenjohtaja Sean O’Laoide edustaa konsortiota kokouksissa. Me suomalaiset voimme ylpeinä todeta, että meiltä on platformissa hyvä edustus: konsortioon on valittu meiltä viranomaisedustajan lisäksi asiantuntijajäseneksi Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuksen professori Anna Valros.

Ensi vuoden EuroFAWC-kokous pidetään Iso-Britanniassa. Kokouksessa käsiteltäviksi aiheiksi ehdotettiin muun muassa sosiaalisen median käyttöä eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien työssä ja viestinnässä. Eläinten käsittelystä tultaneen myös puhumaan, sillä kotieläinten villiintyminen on noussut esiin Irlannissa ja Sveitsissä, joissa ihmisiä on kuollut emolehmien hyökkäyksissä. Irlannissa ja Iso-Britanniassa villiintyneet hevoset ovat aiheuttaneet vaaratilanteita eksyessään moottoriteille. Useissa maissa on keskusteluun noussut myös luonnonvaraisten eläinten palauttaminen luontoon: miten palauttaminen vaikuttaa näiden eläinten hyvinvointiin, ja voidaanko esimerkiksi eläinten kuolemista ­nälkään pitää luontoon palauttamisen hyväksyttävänä seurauksena.